Sananvapaus ja tekijänoikeudet

Jarkko Tontti. Kuva: Irmeli Jung

Joulukuussa 2010 Valko-Venäjän PENin entinen puheenjohtaja, runoilija Vladimir Nekljajev hakattiin tajuttomaksi ja vangittiin, kun hän oli matkalla itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan vastaiseen mielenosoitukseen. Nekljajev asui 2000-luvun alussa Helsingissä Suomen PENin turvakaupunkikirjailijana, mutta palasi kotimaahansa kun olot näyttivät paranevan.

Suomi on saanut toistuvasti langettavia tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta sananvapaustapauksissa. Yksityisyyden suojaa ja kunnianloukkausta käytetään suomalaisissa tuomioistuimissa liian herkästi. Arkaaisesta jumalanpilkkarikoksesta pitäisi vihdoin päästä eroon.

Sananvapaus on kulttuurin tekijöiden tärkeimpiä ihmisoikeuksia. Toinen yhtä tärkeä on tekijänoikeus.

Sananvapauden ja tekijänoikeuksien linkitykseltä ei tämän päivän keskustelussa voi kokonaan välttyä.

Viime vuosina sananvapauden nimissä on ryhdytty ajamaan mitä oudoimpia asioita. Sananvapaudesta on tullut retorinen ase tekijänoikeuksista käytävässä keskustelussa. Myös rasistista vihaa levittävät vetoavat sananvapauteen vaikka mikään ihmisoikeussopimus ei vihapuhetta suojaa, päinvastoin. Toinen ryhmä on tekijänoikeusvastaiset piraatit, jotka vetoavat sananvapauteen harjoittamansa rikollisuuden puolusteluksi. Väite on yhtä kestämätön, kuin jos veronsa maksamatta jättävä talousrikollinen vetoaisi perustuslaissa turvattuun elinkeinovapauteen.

Huolestuttavinta on se, että piraattien äänekkään mekkaloinnin myötä myös vakavasti otettaviin puolueisiin on ilmestynyt tekijänoikeusvastaisuudella ratsastavia toimijoita. Heidän mukaansa piratismin suitsiminen on ”nettisensuuria.” Tämä on sensuuri-käsitteen tarkoitushakuista väärinkäyttöä. Toivon heidän tutustuvan tekijänoikeus- ja ilmaisunvapausjuridiikan perusoppikirjoihin.

Tekijänoikeuksia vastaan lobbaavat myös teknologia-alan laitevalmistajat, Google (joka saa tulonsa piraattisivuillakin välkkyvistä mainoksista) sekä piratismin torjunnan kuluja välttelevät nettioperaattorit. He kaikki puhuvat syvällä rintaäänellä sananvapaudesta ja kansalaisoikeuksista.

En ole huomannut tekijänoikeuskriitikoiden puolustaneen vainottuja kirjailijoita ja taiteilijoita. En ole nähnyt piraatteja missään kampanjoidessani Vladimir Nekljajevin puolesta. Sananvapaus tuntuu olevan tekijänoikeuskriitikoille vain tekosyy kulttuurin tekijöiden omaisuuden sosialisoimiseksi.

On hienoa, että tekniikan alan ihmiset kiinnostuvat ihmisoikeuksista. Toivottavasti he sen myötä perehtyvät YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklaan 27(2):”Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.”

Digitalisoitumisen takia tämä ihmisoikeus on uhattuna ennen kokemattomalla tavalla. Piratismin alettua 1990-luvulla musiikin myynti on romahtanut Yhdysvalloissa lähes puoleen. E-kirjan myötä sama voi käydä kirjallisuudelle, myös Suomessa. Kuten sananvapaudessa myös tekijänoikeuksissa on kyse kulttuurin tekijöiden elämisen ehdoista ja koko kulttuurin olemassaolosta. Kyseessä ovat myös tuhansien ihmisten työpaikat ja miljoonien verotulot.

 

Jarkko Tontti

Kirjoittaja on kirjailija, runoilija ja lakimies ja kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja

Be Sociable, Share!

 

Comments: 2

Leave a reply »

 
  • [...] muuta? Täällä kolumni aiheesta, joka kuumentaa [...]

     
     
     
  • [...] “kansalaisjärjestöjä”, jotka kampanjoivat “kuluttajien oikeuksien” ja “sananvapauden” nimissä tekijöiden oikeuksia vastaan, käytännössä usein piratismia [...]

     
     
     
  • Leave a Reply
     
    Your gravatar
    Your Name